Ongelmana eripariset kasvatuskeinot
Meillä on 5- ja 1-vuotiaat lapset. Ongelmana on, että koen mieheni kasvatustavan 5-vuotiastamme kohtaan todella ankaraksi. Itse olisin ennemmin positiivisen kasvatuksen ja kannustamisen kannalla, mutta mieheni haluaa asettaa hirmu tarkkoja sääntöjä ja rajoja. Koska kyseessä on vasta lapsi, kaikki ei aina mene aivan sääntöjen mukaan, ja silloin mieheni ärjyy, tiuskii ja keksii jos sun minkälaisia rangaistuksia. Tuntuu, että kaikki lapsen ja miehen välinen kommunikaatio alkaa olla negatiivista nykyisin. Olen yrittänyt keskustella tästä perustellen, sekä esim linkittänyt miehelle joitakin artikkeleita esim. positiiviseen vahvistamiseen liittyen, mutta hän ei halua ottaa tätä vakavissaan kanssani, ja on sitä mieltä, että minä olen liian lepsu. Koen, että tarvitsemme tilanteeseen kipeästi ulkopuolista apua. Mistä ja millaista apua voisin lähteä tähän tilanteeseen hankkimaan? En ole varma mieheni keskusteluhalukkuudesta, mutta toivoisin hänen osallistuvan.
Asiantuntija vastaa
Hei!
Kiitos tärkeästä ja hyvästä kysymyksestä.
On ymmärrettävää, että kuvaamasi tilanne kuormittaa sinua. Kuulostaa, että kommunikointi perheessänne on vaikeutunut. Koet, että kumppanisi ja lapsen välinen suhde on ajautunut negatiiviselle kehälle ja samalla sinun sekä kumppanisi kommunikaatio ja parisuhde on joutunut koetukselle. Olette kumppanisi kanssa kasvattajina erilaisia. Jos ymmärrän oikein, toivot tukea siihen, että kumppanisi ymmärtäisi kannustavan kasvatuksen merkityksen ja, että vuorovaikutus perheessänne paranisi. Tuon vastauksessani erilaisia näkökulmia asiaan, voit poimia niistä ne kohdat, jotka koet puhuttelevan juuri sinua.
Et kysymyksessäsi kerro, miten teidän 5-vuotias lapsenne reagoi kumppanisi ankaraan kasvatukseen. Oireileeko hän jollain tavalla, vältteleekö hän vanhempaa tai haastaako häntä erityisesti käytöksellään saadakseen esimerkiksi huomiota? Onko lapsen kanssa puhuttu tilanteiden jälkeen? Miten asiat lapsen kanssa sovitaan? Kurotaanko yhteys takaisin lapseen esimerkiksi huutamisen jälkeen pahoittelemalla tai pyytämällä anteeksi? Myöntääkö aikuinen toimineensa väärin? Jos sinulla on huoli lapsen kehityksestä tai lapsi oireilee, on erityisen tärkeää hakea apua tilanteeseen.
Keskustelutukea saa ja kannattaa hakea kuvaamassasi tilanteessa. Hienoa, että olet halukas ottamaan tukea vastaan. Oman kunnan/kaupungin perheneuvolapalvelut ovat yksi vaihtoehto. Oman kunnan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaus on yksi keino kartoittaa oman alueen perheneuvonta palveluita. Lisäksi Väestöliiton Perhepulma-palveluissa on mahdollista tulla keskustelemaan 1-5 kertaa maksutta, joko yksin tai kumppanisi kanssa. Kirkon perheasiainneuvottelukeskukset tarjoavat myös tilanteeseenne soveltuvaa palvelua parisuhteen ja vanhemmuuden tueksi. .
Miten kuormittunut kumppanisi on arjessa? Jos on huolia, jaksamisen haasteita töissä tai/sekä kotona, heijastuu tilanne herkästi myös vanhemmuuteen. Tuolloin on lähes mahdotonta toimia rakentavalla tavalla arkisissa tilanteissa. Toisinaan uupumus/masennus voi myös oireilla ärtyneisyytenä. Ovatko nämä asioita, joihin kumppanisi tarvitsisi tukea? Miten puolestaan sinä jaksat arjessa? Miten koet omat voimavarasi tilanteessa, jossa pyrit ylläpitämään positiivista ilmapiiriä perheessäsi?
Pohdin, millaisen kasvatuksen kumppanisi on saanut lapsuuden perheessään. Jos vanhemmuuden malli on ollut ankara ja ehdoton auktoriteetti, on ymmärrettävää, että kumppanisi voi toisintaa tätä saamaansa mallia omassa vanhemmuudessaan. Samoin parisuhteesta omaksutut mallit usein toistuvat aikuisuuden ihmissuhteissa. Se miten asioista ja tunteista puhutaan, erimielisyyksiä ratkotaan tai hyväksytään, miten osoitetaan läheisyyttä ja välittämistä siirtyvät usein tiedostamatta läheisiin ihmissuhteisiin.
Joskus oma lapsi voi nostaa pintaan myös omia vaikeita lapsuuden kokemuksia, mitkä voivat näyttäytyä voimakkaana stressinä sekä puolustusreaktioina. Millaista kumppanisi elämä on ollut silloin, kun hän on ollut 5-vuoden ikäinen? Oma lapsi voi erityisesti nostaa pintaan sitä, miten itseä on kasvatettu. Tai jos lapsessa on paljon samoja piirteitä kuin itsessä voi sekin nostaa haastavia tunteita pintaan. Millaisen kasvatuksen sinä puolestasi olet saanut? Toisinaan voi olla myös halu puolustaa omaa lasta, jos on saanut itse osakseen ankaraa kasvatusta. Tuolloin kuitenkin saattaa tulla jättäneeksi kumppanin yksin haastavassa kasvatustilanteessa.
Millaisia tunteita sinussa herättää miehesi aggressio? Joskus kumppanin vihan tunteet voivat saada omankin kehon jännittymään ja ajatuksen kapeutumaan kyseisissä hetkissä. Itsen rauhoittamisen keinoista voi olla arjessa hyötyä kumppanillesi, mutta myös sinulle tilanteissa, joissa kumppanisi on vihastunut. Vihaisen ihmisen kohtaamisessa korostuu kuulluksi tuleminen sekä tilan antaminen.
Jos kumppanisi saa toistuvasti kokemuksia siitä, ettei hän kelpaa kasvattajana voi se nostaa puolustautumista pintaan. Jos saa usein kritiikkiä osakseen, se usein syventää kelpaamattomuuden tunnetta. Tuolloin asian syvällisempi käsittely estyy. Kumppanisi voi myös kokea yksinäisyyttä, jos olette usein erilinjoilla asioista. Samoin sinä voit kokea olosi yksinäiseksi vanhemmuudessa ja parisuhteessa samasta syystä. Kumppanisi voi kokea arjessa olevansa yksin “paha poliisi” ja sinä puolestaan voit kokea olevasi vastuussa perheen positiivisestä vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä. Miten kannustatte toinen toisianne? Miten teillä annetaan hyvää palautetta arjessa?
Onko teillä luotu perheen yhteisiä pelisääntöjä? Joskus voi olla paikallaan istua alas ja kirjoittaa ylös ne asiat ja säännöt, jotka ovat itselle erityisen tärkeitä arjessa. Yhteisesti sovitusta kiinni pitäminen lisää me henkeä ja luo lapsille turvalliset rajat arkeen. Voitte parhaanne mukaan tulla toinen toisianne vastaan ja rakentaa yhteyttä ja yhteisiä toimintatapoja.