Sisarusten välinen riitely
Kysymykseni koskee sitä, miten parantaa sisarusten suhteita ja perheen ilmapiiriä. 3- ja 6-vuotiaat lapset tappelevat koko ajan. Kun lapset ovat erillään, on tunnelma leppoisa, lapset tottelevat, leikkivät myös itsekseen, ovat hyväntuulisia. Yhden lapsen kanssa tuntuu kuin olisi lomalla ja kaikki ovat iloisia. Kun koko perhe on koolla, sisarukset ovat toistensa kimpussa. Pienempi lyö isompaa, rikkoo toisen leikit. Luonnollisesti isompi ei siksi halua kauheasti olla pienemmän kanssa ja muuttuu itsekin käytökseltään kiukuttelevaksi ja ärhenteleväksi, myös meitä vanhempia kohtaan. Isompi on myös mustasukkainen pienemmälle. Vietämme aikaa paljon niin, että yksi vanhempi on molempien lasten kanssa. Aikuinen leikkii lasten kanssa yhdessä, auttaa lasten leikit alkuun, lukee molemmille, touhuaa ulkona jne. Molemmilla lapsilla on päivittäin myös kahdenkeskistä aikaa toisen vanhemman kanssa. Isompi lapsi vaikuttaa aika ahdistuneelta tilanteesta. Sanoo jopa, ettei pikkusisaruksen takia halua olla tässä perheessä. Kiusantekoon, erityisesti satuttamisen puututaan aina. Lohdutetaan, ketä sattuu ja toiselle kerrotaan selkeästi, että ei saa satuttaa yms. Mitä tehdä? Olen lopen uupunut olemaan poliisi tällä taistelutantereella eikä perhe-elämä tunnu kovinkaan hyvältä nyt.
Asiantuntija vastaa
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Kerroit, että teillä on 3- ja 6-vuotiaiden kanssa kuormittavaa tappeluiden selvittelemistä arjessa tällä hetkellä paljon. Haluan heti alkuun todeta mitä tehdä -kysymykseesi liittyen, että olette tehneetkin jo valtavan paljon hyviä ja tärkeitä asioita sisarussuhteen sekä lasten kehityksen tukemiseksi ja mahdollistaneet lapsillenne huomiotanne. Sisarusten välinen riitely on usein osa sisarussuhdetta ja toisinaan eri ikävaiheissa on vielä tyypillisempää, että yhteenottoja tulee enemmän. Sisaruksen kanssa harjoitellaan tärkeitä sosiaalisia taitoja kuten jakamista, sopimista, ristiriitojen läpikäyntiä ja pettymyksen sietoa. Sisaruskinastelulla saadaan ja osittain haetaan myös vanhempien huomiota.
Kerroit, että erillään ollessaan lapset tottelevat, ovat hyväntuulisia ja leikkivät itsekseen. Et maininnut kysymyksessäsi siitä, oletteko huomanneet 3-vuotiaalla tahtoikään liittyvää kehitystä kuten rajojen kokeilua? Toisaalta myös 6-vuotiaan kohdalla voi yllättyä siitä, että pienemmän lapsen uhmaamista ja tahtohetkiä muistuttavia tilanteita voi tulla uudelleen. Lapsi voi esimerkiksi puhua rumemmin kuin aiemmin tai vastustaa sääntöjä. Isomman toteamus siitä, ettei halua pienempää perheeseen ei ole tavaton tai vaarallinen, lapsi sanoittaa harmitustaan tilanteessa. Kummatkin kehityksen vaiheet ovat tavallisia, mutta osittain nekin voivat haastaa sisarusten välistä olemista tässä vaiheessa. Osansa voi tehdä myös lasten omanlaiset temperamentit lisäten ajoittain haasteita toimia yhteisissä hetkissä. Et maininnut kysymyksessäsi, että jommallakummalla olisi jotain neuropsykiatrisia haasteita. Tällaiset piirteet voivat vaikuttaa myös sisarussuhteissa. Jos lapsen sosiaalinen kehitys on edennyt muuten tavalliseen tapaan, niin ajattelen kyseessä olevan sisarussuhteessa tyypillinen puoli ja tapa harjoitella esimerkiksi konflikteissa toimimista tai jakamista.
On hyvä, että teillä vietetään aikaa sekä yhdessä että erikseen. Ikätasoa ja mielenkiintoa vastaava tekeminen tukee lapsen kehitystä ja lisää iloa arkeen. Jotkut leikit voi olla lapsesta erityislaatuisia leikkiä ihan vain itsekseen tai oman kaverin tai vanhemman kanssa ja näitä hetkiä kannattaa vaalia. Jos tunnistatte jonkin leikin tällaiseksi, sen voi sopia rauhoitettavan sellaisiin hetkiin, kun lapset eivät ole samaan aikaan leikkimässä. Tällainen voi olla vaikkapa 6-vuotiaan pieniä osia ja rakentelua vaativa leikki legoilla, johon 3-vuotias varmasti haluaisi osallistua ja toiselle tämä kokemus vastaa leikin rikkomista. Yhteisiä leikkejä ja tavaroiden jakamista voi harjoitella muissa touhuissa. Löytyykö lähipiiristänne tai vaikkapa päiväkodista lapsille ikätasoista seuraa? Pääosin samassa kehitysvaiheessa olevan ikätoverin kanssa leikkiminen tekee etenkin isommalle lapselle hyvää ja antaa tervettä oman tilan tunnetta sisaruksen kanssa leikkimisen rinnalle.
Vanhemmasta sisarusten jatkuva tappelu voi ja saa tuntua tympeältä. Voi olla uuvuttavaa toimia jatkuvasti erotuomarina ja selvittelijänä. Vaikka riitatilanteet ja eripurat ovat hyviä paikkoja lapsille harjoitella niissä toimimista vanhemman avulla, voi joskus kokeilla odottaa hetken, miten lapset lähtevät itse selvittämään esimerkiksi jakamistilannetta. Pienissä, ei vielä isommaksi riidaksi eskaloituneissa hetkissä lapsilla voi tulla vanhemmat yllättäviäkin onnistumisia ja näistä kannattaa antaa lapsille heti myönteistä palautetta. Usein riitaan tarvitaan tuossa iässä vielä kuitenkin aikuista tueksi. Jos johonkin riitaan ei ole ehtinyt paikalle, ei se tarkoita epäonnistunutta hetkeä vanhemmuudessa eikä tappelujen selvittelemisestä kannata ottaa suorituspaineita. On kuitenkin hyvä olla ehdoton siinä, että väkivaltaa ei sallita ja näin olettekin toimineet.
Mietin, oletteko lapsiperhearjen keskellä saaneet huolehdittua omista tarpeista? Vanhemmuuden kuormittavampia hetkiä jaksaa paremmin, kun oma jaksaminen ei ole rajoilla ja arjessa on pieniä omia voimavaroja sekä hyvää oloa tuottavia hetkiä ja asioita säännöllisesti. Toisinaan lapsetkin aistivat väsymyksen ja vanhemmasta lapsen raskas käytös voikin olla lapsen tapa hakea huomiota väsyneeltä vanhemmalta. Myös mahdolliset muutokset elämäntilanteessa ja arjessa voivat näkyä lasten leikeissä ja käytöksessä. Ajattelen kuitenkin, että perheessänne tehdään tosiaan paljon asioita ja lapset ovat saaneet yhdessä ja erikseen huomiota. Kyseessä tosiaan lienee enemmän tavanomainen, sisarussuhteen välillä hyvinkin kuormittavalta tuntuva puoli.
On hyvä pysähtyä myös vanhempana miettimään, millaisia tunteita konfliktit yleensä itsessä aiheuttaa. Miten lapsuuden perheessä suhtauduttiin riitelyyn ja erimielisyyksiin ja miten niissä hetkissä elettiin ja toimittiin? Monesti omassa vanhemmuudessa näitä asioita alkaa miettimään uudelleen ja kannattaakin pysähtyä pohtimaan, mikä viesti heränneellä tunteella, ajatuksella tai kehollisella reaktiolla on meille?
Olet lämpimästi tervetullut juttelemaan aiheesta lisää Väestöliiton maksuttomaan Perhepulma-palveluun asiantuntijamme kanssa. Löydät tietoa palvelusta osoitteesta https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/perhepulma/. Palvelut ovat kesätauolla 1-31.7.2023 ajan.