Voinko tulla raskaaksi pyyhkeen välityksellä?
Voiko pyyhkeestä tulla raskaaksi, jos on suihkun jälkeen pyyhkinyt alapään märällä miespuolisen ihmisen pyyhkeellä, jossa on kuitenkin todennäköisesti ollut vain vettä? Huomioon ottaen, että on ollut oireita, jotka voivat viitata myös raskauteen. Muun muassa: -alavatsan pistely -vatsan kutina -vihlonta alapäässä -metallin maku suussa -Kerran jatkuva pissahätä ja paine virtsarakossa Normaalit kuukautiset ollut, paitsi yhdessä vaiheessa tuli kolmet menkat peräkkäin ja niiden välissä vain viikko. Menkat ollut neljä vuotta. Jossain sanotaan, että pyyhkeestä ei voi tulla raskaaksi ja jossain taas, että raskaaksi voi tulla, vaikka siemennestettä pääsisi vain ulkosynnyttimelle. Tiedän, että tyhmä kysymys, mutta kysyn silti. Ja noista oireista ja muista on jo aikaa lähes vuosi, mutta koska olen googlailija, niin olen googlettanut, että jos raskaus sattuisi olemaan kohdun ulkopuolella, sikiö voi kivettyä ja se voi jäädä sisään huomaamatta. Ei kai tällainen ole mahdollista. Voiko tuollaiset noin samalaiset oireet kuin raskaudessa tulla ilman raskautta? Asia on stressannut ja kun on asiaa miettinyt paljon niin voi olla, että olen kuvitellut osan oireista. Olen neitsyt ja lesbo, joten mistään muusta en ole voinut raskaaksi tulla:)
Asiantuntija vastaa
Kiitos yhteydenotosta nettineuvontaan!
Pohdit viestissäsi raskautumisen mahdollisuutta sekä raskausajatuksiin liittyvää ahdistuksen tunnetta. Tulkitsen viestistäsi, että olet hakenut aiheesta paljon tietoa googlen avulla viimeisen vuoden aikana. Hienoa, että löysit tänne juttelemaan aiheesta, joka on mieityttänyt sinua jo pitkään. Monesti netistä löytää kaikenlaisia kauhutarinoita, ja siksipä parasta on hakeutua juttelemaan ammattilaisten kanssa, jotta pääsee tilanteessa eteenpäin. Arvelen, että sisimmässäsi tiedät ettei raskautuminen ole mahdollista tässä tilanteessa. Lisäksi raskautta ei todeta oireiden perusteella, sillä oireet voivat liittyä moneen muuhun asiaan kuten esimerkiksi PMS-oireisiin myös. Sen vuoksi kutsunkin sinut vastauksessani kiinnittämään huomiota siihen, miten ajatuksiin ja niihin liittyviin tunteisiin yleisesti ottaen suhtaudut, ja miten toimit lievittääksesi ahdistusta. Mikäli sinulla kuitenkin on lantionalueella poikkeuksellisia tunnistamattomia kipuja tai pimpissä jatkuvaa vihlontaa, joka ei mene ohi, on tärkeää keskustella oireista terveydenhuollossa. Pieniä ohimeneviä tuntemuksia voi kuitenkin olla kehossa ilman, että kyse on varsinaisesta sairaudesta, jota tarvitsisi hoitaa. Tätä on kuitenkin vaikeaa arvioida näiden tietojen perusteella tai tässä palvelussa.
Viestissäsi ei käy ilmi, koetko ahdistusta muutenkin tai liittyykö ahdistuksesi vain tähän aiheeseen. En myöskään ole psykiatrian ammattilainen enkä lääkäri eikä tässä palvelussa voi tehdä diagnooseja. Kannustan kuitenkin sinua pohtimaan, miten voit arjessasi muuten, ja millä tavalla ahdistuksen hallintaan liittyvä käyttäytyminen vaikuttaa sinun elämääsi. On varsin ymmärrettävää ja inhimillistä, että ihminen pyrkii lieventämään ahdistusta esimerkiksi hakemalla toistuvasti tietoa tai murehtimalla asiaa, mutta pidemmässä juoksussa keinot, joita käyttää eivät välttämättä auta vaan saattavat syventää ahdistuksen tunnetta. Kyse on aivojen toiminnasta. Aivot hälyttävät pelottavista ajatuksista ja tunteista, ja kun ihminen pyrkii lieventämään tunnetta, saattaa ihminen samalla “opettaa” aivoille, että hälytys oli aiheellinen. Aivojen tehtävä on toki hälyttää erilaisista aiheista, mutta voimme myös nurinkurisesti vahvistaa aivoille, että niiden pitäisi hälyttää asioista, joista ei tarvitse hälyttää. Tästä syystä hälytys pirahtaa käyntiin yhä voimakkaammin. Onkin tärkeää tunnistaa, onko hälytykseen aiheellista reagoida vai ei.
Kun palaamme sinun tilanteeseesi, kannustan pohtimaan, onko tähän raskausajatukseen liittyvään hälytykseen tarpeellista reagoida hakemalla tietoa. Voit tarkastella sitä esimerkiksi siitä näkökulmasta, että oletko ollut tyytyväinen saamaasi vastaukseen aiemmin niin, että et enää ole hakenut tietoa uudelleen? Vai onko kenties käynyt niin, että löytämäsi vastaukset ovat tyynnyttäneet sinua hetkeksi, mutta jonkin ajan kuluttua huomaat ahdistuksen taas palanneen ja koet pakottavaa tarvetta analysoida asiaa mielessäsi tai hakea siitä tietoa? Voit myös pohtia, että miten “keskiverto” ihminen toimisi tässä tilanteessa?
Voi olla, että et tunnista omaa käyttäytymistäsi kuvauksestani, mutta nostin tämän ajatuksen esiin, jotta tarvittaessa osaat hakea tukea oikeasta paikasta. Joskus omahoito on riittävää, tämä riippuu kovasti henkilökohtaisista tilanteista. Mikäli koet merkittävää elämänlaatuusi vaikuttavaa ahdistusta päivittäin ja huomaat, että sinulla menee paljon aikaa esimerkiksi tiedon hakemiseen, on hyvä ottaa asia puheeksi terveydenhuollossa tai esimerkiksi koulupsykologin kanssa. Kyse saattaa olla mielenterveydellisestä seikasta kuten esim. yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai ocd:n (pakko-oireinen häiriö) oireista. Oireita voidaan lievittää harjoittelemalla uudenlaista suhtautumistapaa oireisiin niin, että tietoisesti jättää reagoimatta sellaisiin hälytyksiin, joihin ei tarvitse reagoida. Tämä on usein yksinkertaisemmin sanottu kuin tehty. Ajatuksia ja tunteita ei voi eikä niitä kannata yrittää estää, mutta ajatusten ja tunteiden mukaan ei tarvitse lähteä käyttäytymällä niin kuin hälytys olisi ollut tarpeellinen. Tämä voi vaatia harjoittelua paljonkin, ja siihen on tehokasta tukea tarjolla. Myös tietoisuustaitojen harjoittelusta voi olla apua hankalien ajatusten ja tunteiden kanssa. Tietoisuustaitojen harjoittelusta saatava hyöty tuntuu usein vasta viiveellä eli harjoittelua kannattaa jatkaa jonkin aikaa. Pääset tutustumaan tietoisuustaitoharjoitteisiin esimerkiksi Mieli Ry:n sivulla, jonne löydät tästä linkistä.
Tietoisuustaitoharjoitteet pitävät monesti sisällään ajatuksen myötätuntoisesta suhtautumisesta itseen ja ajatuksiin. Ajatuksia ja tunteita ei siis kannata pakottaa pois, vaan niitä kannattaa harjoitella vastaanottamaan myötätunnolla esimerkiksi sanomalla “kiitos mieli, että hälytät. Se on aivojen tehtävä. Nyt en kuitenkaan lähdee googlettamaan asiaa, jonka olen jo googlettanut”. Tämän jälkeen on tärkeää suunnata huomio siihen, mitä haluaa tehdä sen sijaan, että googlettaa aihetta yhä uudelleen.
Löydät alta muutaman artikkelin aiheeseen liittyen. On mahdollista, että tämä vastaus menee ohi pohdinnastasi. Mikäli jokin jäi mietityttämään vastauksessani, voit tulla seksuaalineuvontachattiimme juttelemaan lisää. Chatin löydät täältä. Voit kertoa chatissa lähettäneesi meille QA-kysymyksen tästä aiheesta.
Löydät tietoa pakko-oireista sekä niiden omahoito-ohjelman täältä.
Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä löydät lisää tietoa täältä.
Voit tutustua ahdistuksen omahoito-ohjelmaan täältä.
Voit myös lukea seksuaalisuuteen liittyvistä pakkoajatuksista täältä.
Toivottavasti vastauksesta on apua pohdinnoissasi!