Pelkojen ja tarpeiden jakaminen omalle kumppanille

Ensimmäinen osa: Pelkojen jakaminen

Mitä pelkään sunteessamme eniten? Millaiset pelot nostavat päätään yhteyden katkeamisen hetkissä ja saavat minut ajautumaan kielteiselle kehälle?

1. Pohtikaa vastauksia kysymyksiin ensin itsenäisesti:

Mene “tunnehissillä kerroksia alas” ja palaa mielessäsi suojatunteiden alla jaksossa 3. tunnistamiisi pehmeämpiin tunteisiin.

Mitä tunteita nousee pintaan? Tunne voi olla jokin kielikuva (esim. ”tunnen olevani pirstaleina, tunnen olevani kuin nurkkaan heitetty rätti”) tai adjektiivi (esim. ”olen avuton, olen täysin keinoton, minulla on kauhun tunne, tunnen olevani täysin yksin”).

Pohjimmainen tunne on lähes aina pelko, ja joskus myös häpeä.  Pelon tunteiden jakamiseen liittyy usein kauhukuvia ja katastrofiuskomuksia, mikä tekee niistä kertomisen vaikeaksi ja riskialttiiksi.

Mikä on suurin pelkosi?

Esimerkkejä:

”Kun kerron kumppanilleni, että tällä hetkellä suhteessamme koen itseni täysin keinottomaksi, suurin pelkoni on se, että hän sanoo minulle, että hän ei arvosta minua ollenkaan, kun en pysty tätäkään ratkaisemaan. Pelkään, että en ole ollenkaan sellainen kuin hän haluaisi minun olevan, se on suurin pelkoni.”

”Jos kerron kumppanilleni, että tällä hetkellä parisuhteessamme koen, että en merkitse hänelle mitään, suurin pelkoni on, että hän sanoo, että en itse asiassa ole hänelle tärkeä. En halua kuulla, että en merkitse hänelle mitään,  joten en uskalla ottaa riskiä ja puhua siitä.”

Se voi olla pelko, että torjut minut / en ole sinulle riittävä / en kelpaa sinulle tällaisena kuin olen / et arvosta minua / en ole sinulle tärkeä ja merkityksellinen / et rakasta minua / emme enää löydä toistemme lähelle.

Minun suurin pelkoni on se, että: __________________________________________________________________________

2. Jakakaa vuorotellen kumppaninne kanssa yllä olevat vastaukset niin että vetäytyvämpi aloittaa. Tämä tehdään siksi, että vaativan kumppanin, joka on usein paremmin kosketuksissa pelkoihinsa, on vaikeampi ottaa yhteyttä vetäytyneeseen, jos hän ei saa ensin signaalia vetäytyneen halusta jakaa omaa kokemustaan.

Toinen osa: tarpeiden jakaminen

Mitä tarvitsen eniten? Miten voit auttaa minua tuntemaan, että välillämme on turvallinen yhteys?

1. Käänny selkeästi kumppaniasi kohti, jotta tärkeä viestisi menee perille.
2. Jaa vielä pelkosi uudestaan, ja sitten kerro kumppanisille, mitä juuri nyt tarvitset. Ilmaise tarpeesi selkeästi. Toinen kuuntelee / yrittää päästä samalle aaltopituudelle.

Kun pelkään, että _____________________________________________, tarvitsen sitä, että  ____________________________________________________.

Esimerkkejä: tiedän, että olen sinulle tärkeä  / olen sinulle riittävä tällaisena kuin olen / koen, että tarvitset minua ja voin olla tukenasi / että arvostat minua / tiedän, että olet läsnä, silloin kun tarvitsen sinua eniten / uskallan pyytää mitä tarvitsen, ja ymmärrät, kuinka vaikeaa se minulle on / voin luottaa sinuun ja tiedän, että me molemmat yritämme parhaamme tämän suhteen eteen.

3. Kumppani kertoo, mikä on hänen oma tunnereaktionsa, joka herää, kun  hän kuulee mitä toinen ilmaisee tarvitsevansa.

Kun kerrot, että tarvitset________________, se herättää minussa seuraavanlaisen tunteen: __________________________________________________________________________

”Kun kerrot, että haluaisit kokea olevasi riittävä minulle, ja kelvata sellaisena kuin olet, olen iloinen, että jaat sen, koska rakastan sinua juuri sellaisena kuin olet, enkä missään nimessä halua, että tunnet, että et kelpaisi sellaisena kuin olet. En ole vain koskaan ymmärtänyt, että omat pelkoni ja sitä kautta nalkutukseni ovat saaneet sinussa aikaan kokemuksen, että et olisi minulle riittävä.”

”Tuntuu vaikealta ymmärtää, että sinulla voisi olla tunne, että en rakasta sinua. Olen kaiken tekemisen kautta sitä yrittänyt sinulle viestittää, että olet minulle tärkeintä, mitä minulla on.  Nyt vasta ymmärrän, että oma suorittamiseni ja vetäytymiseni onkin vain vahvistanut sinulle tunnetta, että en rakastaisi sinua. Nyt ymmärrän, että pelkkä läsnä olemiseni riittää sinulle, sehän on helpottavaa.”

Joskus omien tarpeiden ilmaiseminen  on liian vaikeaa tai riski tuntuu liian suurelta…. kerro pienemmissä osissa, voit esimerkiksi sanoa: ”Nyt minun on vielä liian vaikeaa pyytää.”

Tässä tapauksessa, voit pohdia, mitä pelkäät? Mitä voisi tapahtua, jos pyytäisit sitä mitä tarvitset?

Joskus on vaikea tunnistaa omia tarpeita, jolloin voi olla tunne: ”En oikein tiedä, mitä minun pitäisi juuri nyt sanoa.”

Nämä tunteet ovat luvallisia ja ymmärrettäviä. Joskus me olemme sulkeneet omat tarpeemme tietoisuudesta jo lapsuuden maailmassa, joten on ymmärrettävää, että niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Niistä voi olla hyvin vaikea puhua.