LAINARAHA I Kannattaako massia lainata?
Lainojen toimintaperiaate on simppeli. Rahalaitokset eli pankit myöntävät lainaa hankintoja varten, joihin lainanottajalla ei sillä hetkellä ole riittävästi rahaa. Lainaa voivat anoa niin valtiot, yritykset, pankit kuin yksittäiset mattimeikäläisetkin. Yleisimmin yksittäiset kansalaiset käyttävät lainarahaa arkiostoksia isompien hankintojen kuten asunnon tai opintojen rahoittamiseen. Lainaa voi kuitenkin ottaa myös pienempiin ostoksiin, kuten tykeimpään pelikoneeseen, uuteen puhelimeen tai päheimpiin tennareihin. Isompia menoeriä rahoitetaan yleensä pankkien myöntämillä ja pidempään maksusuunnitelmaan perustuvilla lainailla, kun taas pienempiä ostoksia tehdään useimmiten huomattavasti lyhyempään ja ankarampaan takaisinmaksusuunnitelmaan perustuvilla kulutusluotoilla.
Miten ne lainat poikkee toisistaan?
Lainat poikkeavat toisistaan niin hinnan, maksuajan ja kuin maksutavankin perusteella. Esimerkiksi opintolainan laina-aika eli aika jonka sisällä laina on maksettava takaisin pankille, on huomattavasti pidempi kuin kulutusluotossa ja lainan takaisin maksu aloitetaan yleensä vasta noin kahden vuoden kuluttua opintojen päättymisestä. Lainan takaisinmaksusta tehdään pankin kanssa tarkka suunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelun päättymisen jälkeiset tulot ja elämäntilanne. Esimerkiksi jos opintojen jälkeen ei heti pääse töihin, on takaisinmaksuajasta ja kuukausimääristä mahdollista sopia pankin kanssa. Opintolainalle saa myös yleensä valtiontakauksen, mikä helpottaa lainan saamista, sillä valtio turvaa tarvittaessa lainasi. Valtiontakauksesta huolimatta riski lainanotosta on aina lainanottajalla, sillä myös valtio perii takaamansa lainat takaisin lainanottajalta.
No entä ne pikavipit?
Äkkiseltään voisi kuvitella, että mitä isompi laina, sen isompi riski. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaikka toki ison summan takaisinmaksuun vaaditaan vakaata ja säännöllistä tilipussia. Nimittäin lainatun rahasumman lisäksi riskialttiuteen vaikuttaa lainan lyhyt takaisinmaksuaika sekä lainan korko eli hinta, jonka maksat lainasta lainanantajalle. Lyhyt takaisinmaksuaika tarkoittaa yleensä suurempia kuukausieriä, mikä ei jätä joustovaraa yllättäville muutoksille (elämäntilanne, palkat jne). Tällaisia lainoja kutsutaan kulutusluotoiksi tai pikavipeiksi, joita voi hakea pankista tai netistä, usein ilman minkäänlaisia vaatimuksia lainan takaamisesta muulla omaisuudella. Koska kulutusluotot ovat tästä syystä riskialttiimpia myös lainanantajalle, on niiden hinta kovempi. Lainan korko voi kulutusluotoissa olla periaatteessa miten iso vain, vaikka lainojen hintoja onkin viimeaikoina pyritty hillitsemään lainsäädännöllä. Korkeiden korkojen vaara piilee siinä, että saatat ajatella pystyväsi maksamaan lainaamasi rahat lainanottajalle, mutta et ole huomioinut koron määrää, mikä voi johtaa velkaantumiseen. Ole siis erityisen varovainen, mikäli päädyt käyttämään kulutusluottoja tai pikavippejä ja varmista, että tiedät millaiseen leijonan kitaan kätesi työnnät.
Lainaajan ja lainanottajan vastuut
Lainanantajien vastuu on tarkistaa lainanhakijan luottokelpoisuus eli pystyykö lainanhakija suoriutumaan lainasta syntymistä maksuista ja velvoitteista sekä onko hänellä aikaisempia maksamattomia lainoja. Tästä huolimatta vastuu lainan maksamisesta on aina lainanottajalla. Lainaan ottamiseen sisältyy näin aina riskejä, joista sinun tulee olla tietoinen rahaa lainatessasi. Oli se sitten pankista tai kaverilta. Lainan ottaminen kannattaa lähtökohtaisesti rajoittaa vain todella tärkeisiin ja isoihin hankintoihin, kuten asunnon tai opintojen rahoittamiseen. Muilta osin turvallisinta on pyrkiä säästämään, mikä antaa myös lisäaikaa miettiä, onko himoittu rahantuhlauskohde todella tarpeellinen.