Mikä on terska?
Terskan pintaa peittää limakalvo, ja sen keskellä on virtsaputken aukko, mistä virtsa ja siemenneste tulevat ulos. Peniksen kolmas ja alimmainen paisuvaiskudos yltää terskaankin saakkaa, joka erektiossa täyttyy verellä. Terska ei kuitenkaan jäykistyessään muutu yhtä kovaksi kuin peniksen varsi, mutta terskan väri voi tämän takia muuttua stondiksessa hieman tummemmaksi.
Terska on ylhäältäpäin katsottuna yhtenäinen. Alapuolelta se kuitenkin näyttää jakautuvan ainakin osittain kahteen eri osaan. Näiden eri puoliskojen yhtymäkohdassa ja virtsaputken aukon alapuolella sijaitsee frenulum – eli ihopoimu, joka yhdistää terskan esinahkaan. Terskan ja esinahan ollessa kiinnittyneitä toisiinsa, kannattaa olla varovainen etenkin rajuimpien itsetyydytys ja seksisessioiden kanssa, sillä frenulum voi kovan kurituksen seurauksena jopa revetä tai mennä poikki, tuottaen omistajalleen suurta kipua.
Esinahka on vastasyntyneillä kiinni terskan pinnassa ja peittää sen kokonaan. Peniksen kasvaessa, viimeistään murrosiässä esinahka löystyy ja irtoaa terskan pinnasta. Esinahka on silloin vedettävissä terskan taakse. Esaria on toisilla ihmisillä enemmän ja toisilla vähemmän, eikä se kaikilla peitä terskaa kokonaan. Osalta esinahka on puolestaan saatettu poistaa terveydellisistä syistä tai uskontoon ja kulttuuriin liittyvien perinteiden takia. Näissä tapauksissa puhutaan ympärileikkauksesta.
Moni melaansa tutustuva on ihmetellyt yhdessä tai kahdessa rivissä terskan reunoilta löytyviä pisaramaisia, ihonvärisiä tai hieman vaaleampia näppyjä. Helmiäisinystyinä tunnetut näpyt ovat täysin vaarattomia ja esiintyvät noin joka toisella. Ne eivät tartu, eikä niitä tarvitse ruveta hoitamaan. Niiden voi ajatella toimivan jopa terskan kruununa. Kenties tästä johtuen, ruotsiksi helmiäisnystyjä kutsutaan joskus mahtipontisemmalla nimellä kejsarkrona – eli keisarin kruunu.
Lähteet
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00144 (viitattu 29.10.2018)
https://www.umo.se/kroppen/penisen-och-pungen/penisen-och-pungens-delar (viitattu 29.10.2018)