Seksuaalioikeudet osa 7: Oikeus yksityisyyteen
Jokaisella on oikeus tehdä yksityisiä ja yksilöllisiä päätöksiä omaan seksuaalisuuteensa liittyen sekä oikeus turvalliseen ja tyydyttävään seksuaalielämään ilman pelkoa vainosta, vapauden riistosta tai sosiaalisesta painostuksesta. Tämä voi toteutua vain, mikäli seksuaalisuuteen liittyvää yksityisyyttä kunnioitetaan.
Seksuaaliterveyspalveluiden on oltava yksityisiä ja luottamuksellisia. Luottamukselliset palvelut madaltavat kynnystä hakeutua palveluiden pariin. Kun ihmiset käyttävät seksuaaliterveyspalveluita, he ovat terveempiä, mikä mahdollistaa myös kestävän kehityksen. Seksuaaliterveydenhoito on järjestettävä niin, että jokainen voi saada palveluita yksityisesti ilman tukihenkilöä
Nuoret saattavat välttää seksuaaliterveyspalveluita, mikäli yksityisyydestä ei ole takuuta tai jos he tarvitsevat niihin vanhempiensa suostumuksen. Huoli yksityisyydestä onkin nuorten suurin sosiaalinen este hakeutua seksuaaliterveyspalveluiden piiriin. Pelkona on, että hoitohenkilökunta jakaa luottamuksellista tietoa nuoren huoltajille tai muille yhteisön jäsenille. Nuoret pelkäävät myös sosiaalista leimautumista, jos heidät nähdään seksuaaliterveysklinikalla. Huolena on myös hoitohenkilökunnan tuomitseva asenne tai ahdistelu nuoren seksuaalisen käyttäytymisen takia. Yhteiskuntien on taattava, että alaikäisetkin pääsevät lääkäriin ilman että vanhemmilta kysytään lupaa tai heille ilmoitetaan. Monissa maissa tämä on ratkaistu niin, että nuorille tarjotaan seksuaaliterveyspalveluita erillisillä, vain nuorille tarkoitetuilla nuorisoklinikoilla. Niissä henkilökunta on koulutettu huomioimaan nuorten erityistarpeet, eikä nuoren tarvitse pelätä törmäävänsä huoltajiinsa klinikan käytävillä.
Kaikilla on oikeus oppia, mitä kannattaa jakaa muille itsestä ja toisista. Varsinkin lapsille ja nuorille on tärkeää kertoa, että heillä on oikeus pitää salassa omaan seksuaalisuuteen liittyviä yksityisasioita. On olemassa sekä hyviä että huonoja salaisuuksia ja niiden välinen ero tulee ymmärtää. Omaan seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä saa vaieta. Toisaalta on myös tärkeää, että lapsella on luotettava aikuinen, jonka kanssa hän voi niistä turvallisesti keskustella.
Lasten ja nuorten kanssa tulee keskustella myös henkilökohtaisten asioiden jakamisesta internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Millaista tietoa itsestään kannattaa jakaa? Mihin tietoja voidaan käyttää? Kannattaako kaikki kaveripyynnöt hyväksyä? Mikä tieto on julkista ja näkyy kaikille, mikä näkyy vain kavereille? Kerran laitettua tekstiä tai valokuvaa ei saa internetistä välttämättä koskaan poistettua ja se saattaa tulla vastaan vuosienkin kuluttua. Myös huijaaminen internetissä on helppoa, eivätkä henkilöt välttämättä ole keitä he väittävät olevansa. Tuntemattomille helposti jakaa enemmän tietoa kuin on tarkoitus. Esimerkiksi oman nimen jakaminen verkossa saattaa riittää ahdistelutilanteen syntyyn, sillä nimen perusteella saa helposti selville myös puhelinnumeron ja osoitetiedot.
Testaa tästä linkistä, surffailetko turvallisesti netissä!