VELKAANTUMINEN | Milloin homma lähtee lapasesta?
Oman talouden hallinta ja hahmottelu on taitolaji, jota nuori joutuu opettelemaan viimeistään muuttaessaan ensimmäiseen omaan kotiinsa. Moni tässä elämänvaiheessa oleva opiskelee ja joutuu selviytymään arjen menoista pienillä tuloilla. Kun tili ammottaa tyhjyyttään ja seuraavan opintorahan maksupäivään on vielä reilusti aikaa, voi ajatus vakuudettoman pikavipin ottamisesta tuntua houkuttelevalta. Nuorella saattaa kuitenkin olla epärealistinen käsitys siitä, kuinka hän selviytyy lainan takaisinmaksusta. Vippi voi tuntua pelastukselta sen ottamisen hetkellä, mutta johtaa usein siihen, että pankkitili tyhjenee seuraavassa kuussa entistä nopeammin, kun velka pitää maksaa takaisin. Kun velan maksusta ei selviydy ottamatta uutta lainaa, on lainakierre valmis.
Edellisen esimerkin tilanne voi olla seurausta monesta eri asiasta. Kyse voi olla nuoren osaamattomuudesta budjetoida ja suunnitella rahankäyttöä. Tai ehkä hän on joutunut ostamaan uuden pesukoneen edellisen hajottua yllättäen, eikä hänellä ole säästössä puskuria, jolla sen ostaa. Velkaantumisen taustalla voi olla myös ongelmia päihteiden kanssa tai vaikkapa peliriippuvuus. Myös masennus tai häpeän tunteet voivat estää nuorta hakemasta apua maksuvaikeuksiin, vaikkapa vanhemmilta.
Näitä voidaan kutsua yksilöllisiin, eli ihmisestä itsestään lähtöisin oleviin syihin. Tilanteeseen voi kuitenkin vaikuttaa niiden sijaan, tai niiden lisäksi, rakenteelliset syyt, jotka liittyvät meidän yhteiskuntaamme. Esimerkiksi vuokra-asuminen on varsin kallista, etenkin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi työpaikat voivat olla kiven alla opiskelijalle, joka haluaisi kasvattaa budjettiaan tekemällä muutaman vuoron viikossa. Myös edellä mainittuja pikavippejä markkinoidaan aggressiivisesti samaan aikaan, kun kulttuuri muuttuu koko ajan kulutuskeskeisemmäksi. Vaikka pikavipit ovat keskeisessä roolissa etenkin nuorten ylivelkaantumisessa, myös pankkien vakuudettomat kulutusluotot, erilaiset osamaksut ja luottokortit voivat johtaa velkakierteeseen.
Milloin hälytyskellojen pitäisi soida?
Velka ei ole ongelma silloin, kun lainanlyhennysten jälkeen rahaa jää arjen perusmenoista selviytymiseen. Huolestua kannattaa kuitenkin silloin, jos rahat eivät tunnu riittävän esimerkiksi vuokran maksuun, sähkölaskuun, kotivakuutukseen, puhelin- ja nettilaskuun tai ruokakauppaan. Velkaantuminen voi olla seurausta mielenterveyden häiriöstä, kuten masennuksesta, mutta toisaalta myös johtaa sellaisen kehittymiseen. Raha-asioiden epäselvyys voi tuntua ahdistavalta, jolloin postiluukusta putoilevat laskut voi olla helpompi sulloa kaappiin piiloon, sen sijaan että avaisi ne. Maksamatta jääneet laskut siirtyvät jonkin ajan kuluessa perintätoimiston perittäväksi, jolloin velkataakka kasvaa entisestään. Myöhemmin tässä videosarjassa kerromme tarkemmin perintäprosessista ja ulosotosta, sekä siitä, minkälaista apua talousongelmiin on saatavilla.
Jos päätät ottaa lainaa on syytä harkita tarkkaan, onko maksukykysi sellainen, että selviydyt takaisinmaksusta. Jos olet epävarma siitä jääkö sinulle lainanlyhennysten jälkeen tarpeeksi rahaa arjen perusmenoista selviytymiseen, on laina syytä jättää ottamatta välttääkseen ylivelkaantumisen.
Lähteet: