Lapsen etu ja arjen sujuvuus tulisi huomioida paremmin lasten vuoroviikkoasumisessa
Lapsen kahden kodin asuminen saattaa kuormittaa perheen taloutta merkittävästi kun lapsen oma tila, harrastukset, välineet, tarpee ja esim päiväkoti- ja koulumatkat joudutaan huomioimaan molemissa kodeissa. Tällä hetkellä yhteskunta tunnustaa lapsella yhden virallisen kodin, etävanhemman ja mahdollisesti sosiaalisen vanhemman, mutta käytännöt vaihtelevat myös kunnittain. Vuoroviikkoasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asua suunilleen yhtä suuren osan ajastaan kummankin vanhemman luona.
Vuoroasumistilanteissa arjen sujuminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Lainsäädännön ja käytänteiden uudistamisella voidaan turvata lapsen ja perheiden etu vuoroasumistilanteissa. ”Etuudet ja palvelut lasten vuoroasumistilanteissa” – lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa 17. toukokuuta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle ja oikeusministeri Antti Häkkäselle. Työryhmä on kartoittanut, millaisia ongelmia esiintyy lasten ja perheiden palveluita ja etuuksia koskevassa lainsäädännössä ja sen soveltamisessa vuoroasumistilanteissa. Työryhmä on myös valmistellut ehdotuksia havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi:
1. Vuoroasuminen väestötietojärjestelmään
Merkintä väestötietojärjestelmässä edesauttaisi vuoroasumisen huomioon ottamista etuuslainsäädännössä ja etuuksien toimeenpanossa. Voimassa olevassa etuuslainsäädännössä vuoroasumista ei ole otettu erillisenä etuuden myöntämiseen vaikuttavana seikkana huomioon. Etuuslainsäädännössä lähtökohtana on ollut lapsen asuminen yhdessä osoitteessa, eikä etuuksia jaeta lapsen huoltajien kesken.
2. Yleinen asumistuki
Työryhmän mukaan yleisen asumistuen ruokakuntakäsitettä tulisi uudistaa siten, että lapsi voitaisiin katsoa pysyvästi asuvaksi kahdessa asunnossa ja lapsi kuuluisi samanaikaisesti kahteen ruokakuntaan. Se olisi lapsen edun mukaista, jos vuoroasumistilanteessa lapsen tilantarve huomioitaisiin molemmissa kodeissa. Asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten kotitalouksien asumismenoja. Tuki on ruokakuntakohtainen eli tuen määrään vaikuttavat ruokakunnan koko ja sen jäsenten tulot.
Vuoroasumistilanteessa lapsen voidaan katsoa kuuluvan tuen tarpeessa olevan vanhemman ruokakuntaan, vaikka hänen virallinen asuinpaikkansa olisi toisen vanhemman luona. Tällä hetkellä lapsi ei kuitenkaan voi kuulua kahteen ruokakuntaan. Jos lapsella on kaksi kotia, lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman asumistuessa, yleensä sen vanhemman, jonka luona lapsen virallinen asuinpaikka on. Tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat ovat asumistuen tarpeessa, voi asumistukea koskeva nykyinen sääntely estää lapsen pidempiaikaiseen oleskeluun soveltuvan asunnon hankinnan.
3. Lastenhoidon tuet
Työryhmä ehdottaa, että vanhempien tilanteita tulisi tarkastella vuoroasumistilanteissa erikseen. Tukilain mukaisia etuuksia tulisi voida myöntää molempiin koteihin silloin, kun molemmat vanhemmat hoitavat lasta kotihoidon tuella, tai kun lapsi on yksityisessä varhaiskasvatuksessa vuoroviikoin. Nykytilanteessa kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea ei voi saada jos lapsella on kunnallinen varhaiskasvatuspaikka. Esimerkiksi jos lapsi on päiväkodissa äidin luona asuessaan, mutta toisessa kunnassa asuva isä hoitaisi lasta kotona, ei isällä ole oikeutta kotihoidon tukeen. Saman lapsen perusteella voidaan maksaa vain yhtä kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea, eli vaikka molemmat hoitaisivat lasta kotona, tukea maksetaan vain toiselle vanhemmista eli sille, jonka luona lapsen virallinen asuinpaikka on.
4. Lapsilisä
Työryhmän mielestä lapsilisä tulisi voida jakaa vuoroasumistilanteissa. Lainuudistuksen yhteydessä pitäisi selvittää esimerkiksi, miten lapsilisän yksinhuoltajakorotus jaettaisiin vuoroasumistilanteissa ja miten lapsilisä määräytyisi useamman lapsen perheessä.Nyt vuoroasumistilanteessa lapsilisä ja mahdollinen yksinhuoltajakorotus voidaan maksaa kummalle tahansa vanhemmista vanhempien keskenään sopimin tavoin. Lisää voidaan kuitenkin maksaa vain toiselle vanhemmista. Mikäli vanhemmat ovat erimielisiä siitä, kummalle lapsilisä tulisi maksaa, maksetaan lapsilisä sille henkilölle, joka pääasiassa huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Jos vanhemmat hoitavat lasta yhtä paljon, ja lapsilisän nostamisesta on erimielisyyttä, maksetaan etuus sille, jonka luona lapsi väestötietojärjestelmän mukaan asuu.
5. Elatustuki
Työryhmän ehdotuksessa elatustukilakia tulisi uudistaa siten, että lapsen vuoroasuminen elatusvelvollisen luona ei estä tuen maksua. Lisäksi olisi hyvä mahdollistaa tuen jakaminen vanhempien kesken. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee selvittää, miten elatustuki voidaan vanhempien välillä jakaa. Lapsella on oikeus elatustukeen tilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Lapsella ei tällä hetkellä ole oikeutta elatustukeen, jos lapsi asuu elatusvelvollisen luona.
6. Vammaisetuudet
Työryhmä ehdottaa, että vuoroasumistilanteissa tulisi olla mahdollista maksaa vammaisetuus jaettuna molemmille vanhemmille. Vammaistuen maksaminen molemmille vanhemmille samasta lapsesta ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista.
7. Sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten korvaus
Työryhmän mukaan sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa siten, että lapsen matka hoitopaikkaan korvataan vuoroasumistilanteissa molempien vanhempien luota riippumatta siitä, kumpi asuinpaikka on lapsen virallinen asuinpaikka. Sairausvakuutuslain perusteella korvataan esimerkiksi sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista aiheutuneita kustannuksia. Tällä hetkellä matkakorvaus myönnetään asiakkaan vakinaisesta kotiosoitteesta asiakasta lähimpänä olevaan hoitopaikkaan.
8. Koulukyydit ja muut palvelut
Työryhmän mukaan kuljetusten järjestäminen molempien vanhempien luota laajentaisi kuntien lakisääteistä tehtävää. Sen aiheuttamista kustannuksista tarvittaisiin lisätietoja. Koulumatkatuen myöntämisehtoja tulisi työryhmän mukaan joustavoittaa. Maksuton koulukuljetus myönnetään oppilaan ensisijaisen, väestörekisteriin merkityn kotiosoitteen ja lähikoulun väliselle matkalle. Lapsen asuessa kahden eri huoltajan luona, kunta on velvollinen järjestämään lapsen koulukuljetuksen vain väestörekisteriin merkittyyn vakinaiseen osoitteeseen. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa järjestämään koulukuljetukset molempien vanhempien luota. Kunta voi päättää järjestää palvelut myös laissa säädettyä laajemmin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta työryhmä toteaa, että palvelut tulee järjestää lapsen ja perheen tarpeen mukaisesti lapsen molemmissa kodeissa, ja riippumatta siitä, sijaitsevatko ne yhden vai kahden kunnan alueella.
Muutoksen lähtökohtana on,että vuoroasuminen eron jälkeen yleistyy Suomessa koko ajan. Lapsella on näissä tilanteissa tosiasiassa kaksi kotia, joissa molemmissa hänellä pitää olla oikeus saman tasoiseen hyvinvointiin ja yhteiskunnan tarjoamaan lapsen kasvun tukeen, kuin yhden kodin tilanteessa. Vanhempien eron ei tulisi aiheuttaa lapselle haittaa.
– Palvelu- ja etuusjärjestelmiämme on kehitettävä vastaamaan tätä lasten ja perheiden arjen todellisuutta, muistutti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Olen iloinen, että olemme saaneet tämän monen perheen kannalta tärkeän asian nyt eteenpäin hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön kesken.
Oikeusministeri Häkkänen korostaa, että vuoroasumistyöryhmän työ on tärkeä ja välttämätön jatke oikeusministeriössä valmisteilla olevalle lapsenhuoltolain uudistamishankkeelle, joka annetaan eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuussa.
– Jo lapsenhuoltolain uudistamishankkeen valmistelussa kävi selväksi, että nykyiset etuusjärjestelmät ja palvelut eivät tue vuoroasumista. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että myös etuus- ja palvelujärjestelmät heijastelevat yhteiskunnassa ja perheiden dynamiikassa tapahtuneita muutoksia. Silloin, kun vuoroasuminen katsotaan lapsen edun mukaiseksi asumisjärjestelyksi, on tärkeää voida toteuttaa se myös käytännössä.
Vuoroasumista ei ole erikseen huomioitu lainsäädännössä, mutta osa säännöksistä mahdollistaa vuoroasumisen huomioimisen etuuksia ja palveluita koskevissa tilanteissa jo nyt. Väestötietojärjestelmään merkitty lapsen asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten erillään asuvat vanhemmat ja lapsi saavat yhteiskunnan etuja ja palveluja. Työryhmän mukaan lapsen etua toteuttavan vuoroasumisjärjestelyn toteutuminen edellyttää monelta osin säädösmuutoksia etuus- ja palvelulainsäädännössä ja näihin uudistuksiin tulisi ryhtyä.
Nyt selvityksensä jättäneen lapsen vuoroasumisjärjestelyjä pohtineen työryhmän työ on jatkoa oikeusministeriön lapsenhuoltolain uudistamista selvittäneelle työryhmälle. Syksyllä 2017 mietintönsä jättänyt työryhmä esitti vuoroasumista koskevien säännösten kirjaamista lapsenhuoltolakiin. Mietinnössä toivottiin ehdotuksen toimivan vahvana signaalina sen arvioimiseksi, olisiko vuoroasumisen vuoksi tarvetta tehdä muutoksia etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön.
Näiden lisäksi Supli toivoo lakiuudistuksen huomioivan,että
- Tukipalveluiden on kyettävä ylittämään kuntarajoja lapsilähtöisesti
- Molempien vanhempien on saatava, ilman pelkoa leimautumisesta, tukea vanehmmuuteen asumiskunnasta ja toisen vanhemman näkökulmasta huolimatta.Masentuneet vanhemmat ovat lapsen näkökulmasta vähemmän sensitiivisiä ja heillä on usein myös vuorovaikutusongelmia. Lapsi ei saa kärsiä vanhempiensa erosta eikä ero saa kuormittaa ihmistä kohtuuttomasti vanhemmuudessaan.
Haluamme lapsen näkökulman tulevan turvatuksi ja siksi ajamme lapsen mahdolisuutta tulla kuunnelluksi (eri asia kuin kuulemine) vanhempien eron yhteydessä. Tämän toivomme parantuvan kun tukijärjestelmän lisäksi kehitämme perhepalveluita lapsilähtöisempään suuntaan:
- Lapsikeskeinen perhesovittelu lakisääteiseksi
- Lapsen kuuleminen tapahduttava asiaan koulutettujen työntekijöiden toimesta, joilla on osaaminen ja kyky kuunnella lasta ja tämän näkökulmia
- perheitä kohtaavien työntekijöiden täydennyskoulutus ja täydennyskoulutusvelvollisuus